Tartunnanjäljityksellä oli merkittävä rooli COVID-19-epidemian leviämisen ehkäisemisessä ensimmäisen puolentoista vuoden aikana, kun aika tartunnan syntymisestä oireisiin ja uuteen tartuttavuuteen oli pidempi. Syksyn 2021 aikana tartunnanjäljityksen merkitys menetettiin merkittävimmillä epidemia-alueilla ja viimeistään omikronvariantin ilmaantumisen jälkeen viruksen leviämistä on ollut erittäin hankala estää tartunnanjäljityksen keinoin.2 3 4 Myös kansallisen pandemiasuunnitelman (STM 2012) mukaan altistuneiden jäljittämisestä olisi tullut luopua laajan väestöleviämisen myötä (WHO:n aikaisemman luokituksen mukainen pandemiavaihe 6). Laajamittaisen tartunnanjäljityksen vaikuttavuutta tulisikin arvioida kriittisesti mahdollisten uusien epidemia-aaltojen käynnistyessä. (s. 71)
Ladataan