Tämä sivusto tarkastelee suomalaista koronapolitiikkaa 2020-2023. Tähän käytetään näkemysverkkoja eli verkkomaista kuvausta, joissa mahdolliset ja toteutetut toimenpiteet kytketään syy-seurausverkoksi yhdessä tavoiteltujen vaikutusten ja sivuvaikutusten kanssa. Lisäksi kuvataan asiaan liittyviä arvoja ja valintoja.
Sivuston sisällöstä vastaa Jouni Tuomisto.
Näkemysverkko koostuu tietokiteistä eli solmuista, joista jokainen kuvaa jotain tärkeää ilmiötä, päätöstä, arvoa, tai valintaa. Tietokiteet kytkeytyvät toisiinsa nuolilla verkoksi. Nuoli kuvaa kahden tietokiteen välistä suhdetta.
Näkemysverkossa on tarkoitus kuvata kaikki olennaiset päätöksenteon ymmärtämisen kannalta tärkeät asiat: mahdolliset päätökset ja niiden seuraukset sekä eri toimijoiden esittämät argumentit, arvot ja valinnat. Näkemysverkon perustana ovat syy-seurausketjut, jotka alkavat toimenpiteistä ja jatkuvat toimenpiteiden merkittäviä vaikutuksia kuvaaviin mittareihin.
Yksittäisen tietokiteen rakenne on kuvattu alla. Rakenne perustuu avoimen päätöksentekokäytännön menetelmään. Jokaisella tietokiteellä on oma sivu, joka löytyy joko kohdasta Toimenpiteet tai Mittarit. Teknisistä syistä kaikki muut kuin toimenpiteet ovat mittareita, vaikka nimitys on ontuva.
Yksittäisiä väitteitä ei mielellään kuvata erillisinä tietokiteinä (mittareina) vaan osana Perustelua jossain relevantissa tietokiteessä. Esimerkiksi väite Koronan jäljitys ei kannata tulee osaksi tietokidettä Jäljityksen kustannustehokkuus, joka puolestaan vaatii ylävirran muuttujat Jäljityksen kustannukset ja Jäljityksen tehokkuus. Tässä tapauksessa Koronan jäljitys ei kannata on hypoteesi, ja sen perusteluna käytetään niitä argumentteja, joita tämän hypoteesin kannattajat ovat esittäneet.
Tietokiteillä on yleinen taso ja erityinen taso. Yleinen taso kuvaa ilmiöitä yleisesti, ajatuksena että samat syy-seuraussuhteet pätevät kaikissa tai ainakin useimmissa tapauksissa samalla tavalla. Erityinen taso kuvaa tietyssä paikassa (ja ajassa, joskin tietokiteet ovat yleensä aikasarjoja ja siten kuvaavat useita ajanhetkiä) olevia ilmiöitä, jotka perivät ominaisuutensa (ja oletusarvonsa) yleiseltä tasolta mutta jotka saavat tapauskohtaisia parametrien arvoja ja lähtötietoja. Erityinen tietokide linkkautuu yleiseen on osana -nuolella.
Mitä ilmiötä tietokide tarkastelee? Tämä on usein esitetty kysymyksenä, johon pyritään löytämään parhaan tiedon mukainen vastaus tai vastaukset.
Jos kysymyksen ymmärtämiseksi pitää määritellä termejä, se tehdään tässä. Samoin tietokiteen (esimerkiksi maantieteellinen) rajaus esitetään tässä.
Vastaus on paras tämänhetkisen tiedon perusteella muodostettu vastaus tai joukko vastauksia tietokiteen esittämään kysymykseen.
Tietokiteellä voi olla useita erilaisia vastauksia, jos tämänhetkinen tietämys ei riitä sulkemaan niitä pois. Yksittäistä vastausta kutsutaan hypoteesiksi, ja ne luetellaan tässä. Jos tietokide kuvaa jotain jatkuvaa muuttujaa, hypoteesit voidaan kuvata mahdollisten arvojen välinä (range) tai, jos eri arvoille voidaan arvioida todennäköisyys, todennäköisyysjakaumana (probability distribution).
Perustelu sisältää kaiken sen tiedon ja järkeilyn, joka tarvitaan vakuuttamaan kriittinen rationaalinen lukija siitä, että jokin hypoteesi on mahdollinen vastaus tietokiteen kysymykseen (tai että jokin yleinen uskomus EI ole mahdollinen vastaus).
Tähän vaikuttavat -otsikon alle listataan ylävirran solmut ja kuvataan yksityiskohtia siitä, miten ne vaikuttavat tähän solmuun. Tämä tieto on osittain jo solmujen välisissä nuolissa (lisää, vähentää, on osana) ja niiden luottamustasossa (korkea, keskitaso, matala). Niinpä vain tuota tarkempi tieto kirjataan tähän kohtaan.